sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Tunnettu sotilas

Vihdoinkin. Sain luettua kirjan, johon koko tämä projekti perustuu. Linnan Tuntemattoman sotilaan lukeminen intin aikana. Minähän aloitin jo ensimmäisinä viikkoina, mutta sain pian yliannostuksen kaikesta sotilaallisesta. Lukunopeus hidastui ja pysähtyi lopulta. Lähes puoli vuotta myöhemmin löysin taas kirjan. Niin kauan kesti saada tarpeeksi etäisyyttä armeijaan. Nyt jälkeenpäin uskon, että paras vaihtoehto olisi ollut lukea kirja juuri ennen palvelusaikaa. Olisin lukenut suuremmalla keskittymisellä ja mielenkiinnolla, ja olisin ymmärtänyt niin paljon enemmän armeijaelämästä.

Yksi vaikeimmista asioista peruskaudella oli ainainen tietämättömyys. Piti tehdä tuntemattomia asioita tuntemattomista syistä. Vasta nytten, eli aivan liian myöhään, on järkevä kokonaisuus alkanut hahmottua. Kaikki ei ole vielä järkeenkäypää, mutta selitettävää kuitenkin.

Viihtyvyys sotaväessä rakentuu kahdesta asiasta, tarkoituksenmukaisuuden kokeminen tekemisissään ja ryhmähenki. Sain vain maistaa jälkimmäistä p-kaudella. Hyvä niin, sillä ilman sitä en varmaan olisi kestänyt kahtakaan kuukautta. On outoa, että puolustusvoimat kyllä motivoivat tulevia alokkaita minkä kerkeävät tekemään palveluksensa, mutta itse palveluksessa onnistutaan saamaan vain ani harva ymmärtämään koko homman ydin. Toisaalta tehtävä saattaa olla mahdoton. Kuinka lähes täysin sodasta erillään oleva sukupolvi edes voi ymmärtää tarkoituksen?

Muutta takaisin Linnaan. Hänen kirjoitelmissaan korostuu kuinka suuressa osassa sotilaiden toveruus ja huumori merkitsee. Katsoin kirjan luettuani haastattelun Rokan esikuvan, Viljamin Pylkään kanssa, jossa hän totesi että sodassa huumori on yhtä tärkeä kuin ase. Naulan kantaan.

Yksin olisi jo hyvin vaikeaa selvitä tavallisesta asepalveluksesta, sodasta puhumattakaan. Kirjan henkilöt ovat kiehtovia. Yritin keksiä kuka palvelustovereistani muistuttaa kutakin kirjan henkilöistä, mutta se oli yllättävän vaikeaa. Nuo ominaisuudet tulevat kai vasta esille metsässä, ei avokonttorimaisemassa. Tiettyjä samankaltaisuuksia bongasin. Minun on myönnettävä, etten ole nähnyt kumpaakaan kirjaan perustuvasta elokuvasta, mutta sen aion kyllä tehdä seuraavana itsenäisyyspäivänä. Siinä on muuten päivä joka on muuttanut luontoaan intin käymisen jälkeen. Toivottavasti, linnan juhlat tuntuvat jotenkin niin köykäiseltä kohokohdalta.

Ei kommentteja: